Näkemyksellinen sijoittaja pyrkii mukaan hyvien yritysten pitkäjänteiseen kasvuun, Tom Liljeström sanoo.

Markkinaliikkeet ovat viime vuosina muuttuneet entistä rajummiksi, eikä sijoitusmarkkinoiden tasaista kehitystä kannata odottaa tulevaisuudessakaan. Tapiola Varainhoidon toimitusjohtajan Tom Liljeströmin mielestä epävarmuus ja suuret markkinaheilaukset lisäävät ammattimaisen varainhoidon ja näkemyksellisen sijoittamisen tarvetta.

”Hyvin toimiessaan varainhoitaja pystyy esimerkiksi välttämään sijoitusten tekemisen silloin, kun juna on mennyt jo”, Liljeström sanoo.
 
Varanhoitajalla on siis oltava oikea näkemys siitä, koska asiakkaan varoja kannattaa sijoittaa ja mihin. 

Liian pitkä aikaväli

Vanhan perustotuuden mukaan eri sijoituskohteista osakemarkkinat tuottavat aina pitkällä aikavälillä keskimäärin parhaiten. Silloin hajautettu osakesalkku tai muulla tavalla suoraan osakeindeksin kehitykseen sidottu sijoitus olisi yksinkertainen ja varma valinta, jolla pääsee mukaan markkinoiden pitkäaikaiseen kasvuun.

”Monille yksityishenkilöille ja instituutioillekin se pitkä aikaväli saattaa kuitenkin olla liian pitkä”, Liljeström sanoo ja kertoo kaksi esimerkkiä.

”Voi tulla tilanne, että henkilöllä on yhtäkkiä paljon sijoitettavaa, esimerkiksi perinnön tai yritysmyynnin vuoksi. Jos yrittäjä on myynyt elämäntyönsä ja hajauttaa sitten kaiken kerralla osakemarkkinoille, voivat osakemarkkinat ollakin hyvin happamat seuraavat kymmenen vuotta”, Liljeström pohtii asetelmaa, jossa markkinanäkemyksellä sijoituspäätösten teossa on iso merkitys.

Väistö onnistui

Tapiola Varainhoito sijoittaa 5,5 miljardia euron verran instituutioiden ja yksityishenkilöiden varoja, ja hoitaa samalla myös vuosi sitten käynnistyneen Tapiola Private -palvelun asiakkaiden varoja.

Sijoitusnäkemyksensä avulla Tapiola Varainhoito loivensi finanssikriisin iskua hoitamiinsa salkkuihin. Kriisin alkaessa salkuissa oli finanssisektorin osakkeita vain kolmannes verrattuna niiden painoarvoon Euroopan osakeindeksissä. Lisäksi se pudotti joulukuussa 2007 osakemyynneillä kaikkien osakkeiden painon sijoituksista ennätyksellisen alas, noin 30 prosenttiin.

Viime vuoden kesäkuussa Tapiola taas siirtyi osakkeiden ylipainoon, noin 55 prosenttiin. Näillä muutoksilla osakekurssien romahdus toissa vuonna ja viime vuoden alussa iski vähemmän kipeästi. Toisaalta salkut pääsivät ajoissa mukaan uuteen kurssiralliin.

”Tästä eteenpäin tilanne on kysymyksiä herättävä. Talous on kääntynyt nousuun, mutta ennennäkemättömän suurilla valtioiden alijäämillä. Jos niillä ei saada aikaan pysyvää kasvua, on tilanne arvioitava uudelleen”, Liljeström pohtii.
 
Viimeksi Tapiola Varainhoito päivitti näkemyksensä maaliskuun lopussa, eikä tarvetta sijoitusjakauman muutoksiin todettu ainakaan vielä.

Paikka etupenkillä

Oikean markkinanäkemyksen lisäksi Liljeström painottaa oikeaa osakevalintaa.

”Tapaamme jokaisen yrityksen, johon sijoitamme, ja tämän pohjalta teemme oman analyysin. Olemme usein hakeneet vähän pienempiä ja unohdettuja yrityksiä. Usein paremmat kohteet löytyvät yhtiöistä, jotka eivät ole niin hirveän jännittäviä, mutta joiden markkinat vääjämättä kasvavat”, hän sanoo.
 

Hänen mukaansa näkemyksellinen sijoittaja poikkeaa aktiivisesta. Aktiivinen ottaa jatkuvasti kantaa kurssiin ja tekee siksi paljon kauppaa, mikä paisuttaa kaupankäyntikuluja. Näkemyksellinen sijoittaja suhtautuu sijoituskohteeseen kuin yritysostaja. Tarkoitus on päästä mukaan hyvien yritysten pitkäaikaiseen kasvuun.

Kaavamaisessa indeksejä seurailevassa sijoittamisessa on monta ongelmaa. Jos pörssin tulee iso, mutta huono yhtiö, indeksisijoittaja ostaa automaattisesti sitäkin.

Liljeströmin mielestä myös markkinat toimivat tehokkaimmin silloin, kun sijoittajat oikeasti ottavat näkemystä.

”Mitä enemmän on indeksisijoittajia, sitä enemmän on niitä, jotka eivät ole etupenkillä vaan takapenkillä. Tämä voi vääristää markkinoita. Jos on enemmän näkemyksen ottajia, koko markkina tuottaa paremmin.”

Palkkio sidottu tuottoon

Tapiolan vuosi sitten käynnistämä Private-varainhoitopalvelu on suunnattu yli 100 000 euron summan sijoittaville. Liljeströmin mukaan kohderyhmään kuuluu 100 000-150 000 henkilöä.

Tyypillisesti sijoituskokonaisuus on jaettu kahteen taskuun, joista isompi on pääosin pienen riskin kohteissa. Tästä taskusta ei saisi pääomaa kadota, mutta tuottotavoitekin on maltillinen. Korkosijoituksissa on esimerkiksi 70 prosenttia varoista ja loput osakerahastoissa.

Toinen tasku etsii rohkeammin tuottoa, mutta sietää pahan päivän tullen isompia menetyksiäkin. Korko- ja osakesijoitusten suhde on päinvastainen kuin riskiä karttavassa taskussa.

Jakaumat muuttuvat perustasoiltaan suuntaan tai toiseen saman sijoitusanalyysin perusteella, joka ohjaa myös Tapiolan suurimpia salkkuja.

Täydellä valtakirjalla hoidettavissa salkuissa palkkiot on sidottu tuottoon.  Sadan euron kuukausipalkkiosta saa puolikkaan alennuksen, jos salkku häviää vertailuindeksille. Toisen puolikkaan alennusta saa siitä, jos absoluuttista tuottoa ei kerry lainkaan. Huonoina kuukausina asiakkaan ei siis tarvitse maksaa palkkiota lainkaan.

Liljeströmin mukaan Privaten ensimmäiseen vuoteen on mahtunut kaikenlaisia kuukausia: nollamaksun, puolikkaan ja koko maksun kuukausia. Koko ensimmäisen vuoden tuotto 30 prosenttia osake- ja 70 prosenttia korkorahastoja sisältävälle salkulle on kuitenkin ollut 19,58 prosenttia.

Teksti: Ismo Virta
Kuva: Ari Ojala

---

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi