Velkakriisiin ei valitettavasti ole nopeaa ratkaisua, sanoo ekonomisti Timo Vesala.

Mikä on Kreikan tilanne, selviääkö Kreikka veloistaan vai joutuuko se euroalueen ulkopuolelle?

Kreikan tilanne on äärimmäisen vaikea. Kreikan talouskehitys on ollut niin heikkoa, että viime kesänä ja syksyllä sovitut tukipaketit eivät mitä ilmeisimmin riitä Kreikan lähivuosien rahoitustarpeen tyydyttämiseen. Käytännössä joko muiden euromaiden on sovittava vielä lisätuesta tai yksityisten sijoittajien on vapaaehtoisesti hyväksyttävä saataviensa leikkaaminen enemmän kuin 50 prosentilla, josta aiemmin on ollut puhe – tai hyväksyttävä uusille sijoituksilleen huomattavasti aiemmin kaavailtua alhaisempi korko. 

Vaihtoehtona on Kreikan ajautuminen maksukyvyttömyyteen ja hallitsemattomaan velkajärjestelyyn, jossa myös julkiset sijoittajat – kuten EKP – joutuisivat alaskirjaamaan mittavia tappioita.

Luottoriskivakuutusten kautta Kreikan maksukyvyttömyys voisi levitä hyvin ennalta arvaamattomalla tavalla ja laukaista uuden finanssikriisin. Tällaisessa tilanteessa Kreikan olisi vaikea enää jatkaa euroalueen jäsenenä. Rahaliitosta eroaminen johtaisi kuitenkin taloudelliseen ja sosiaaliseen kaaokseen Kreikassa.

Miltä euroalueen tulevaisuus näyttää nyt? Mikä on todennäköisyys, että alue hajoaa?

Omien analyysiemme pohjalta arvioimme, että euroalueen hajoamisen (tilanne, jossa vähintään yksi maa irtautuu rahaliitosta) todennäköisyys olisi yli 30 prosenttia. Todennäköisimmin rahaliiton purkautuminen alkaa siten, että Kreikan hallitusta velkajärjestelystä ei päästä sopuun ja Kreikka joutuu jättämään euron.

Koska Kreikan kaltaisen, pahoissa rahoitusvaikeuksissa olevan maan irtautuminen rahaliitosta johtaa paikallisen valuutan massiiviseen devalvoitumiseen, sijoittajat kärsivät valuuttakurssimuutosten kautta huomattavia tappioita. Pelko Kreikan kohtalosta voisi siksi nopeasti levitä muihinkin heikkoihin euromaihin ja rahahanat voisivat useiden maiden kohdalla äkillisesti ehtyä. Tällöin pelosta tulisi itseään toteuttava, eikä ole mitenkään ennalta selvää, minkä maan kohdalle rahaliiton purkautuminen lopulta pysähtyisi.

Miten Ranskan ja Itävallan ja muutamien muiden euromaiden luottoluokitusten lasku on vaikuttanut euroalueen tilanteeseen?

Markkinoiden ensireaktiot olivat maltilliset, koska luottoluokitusten laskut eivät tulleet sijoittajille yllätyksenä. Velkakriisin hoitoa luokitusten laskut haittaavat sikäli, että esimerkiksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) oman varainhankinnan kustannukset voivat nousta, mikä vähentää ERVV:n lainanantokapasiteettia. On siis mahdollista, että jäsenmaat joutuvat kasvattamaan riihikuivan rahan osuutta ERVV:ssä, jotta riittävää rahoituskapasiteettia kyetään pitämään yllä.

Yleisesti ottaen luottoluokitusten laskut vähentävät euroalueen kiinnostavuutta sijoituskohteena. Tämän seurauksena euron heikkenemispaine jatkuu, mikä toisaalta on tervetullutta euromaiden kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta.

Kuinka todennäköistä on Suomen luottoluokituksen lasku? Miten mahdollinen luokituksen lasku vaikuttaisi Suomen tilanteeseen ja sijoittajiin?

Kyllä Suomenkin luottoluokituksen lasku on vuoden-parin perspektiivillä aivan mahdollista. Vastuumme velkakriisin hoidossa voivat edelleen kasvaa ja meillä on omasta takaakin riittämiin ongelmia julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Paljon riippuu siitä, kuinka vaikeaksi nykyinen taloustaantuma osoittautuu. Jos kansantuote supistuu tänä vuonna huomattavasti ennakoitua enemmän, myös Suomen velkatilanne voi vuoden päästä näyttää paljon nykyistä heikommalta.

Koska Suomi on perifeerinen, epälikvidi markkina, meillä luottoluokituksen lasku vaikuttaisi todennäköisesti enemmän kuin esimerkiksi USA:n ja Ranskan kohdalla näyttää käyneen.

Mitkä ovat seuraavat askeleet euroalueen kriisin ratkaisemiseksi?

Kreikan velkaneuvottelut ovat akuutti asia, joka olisi saatava mahdollisimman nopeasti pois päiväjärjestyksestä. Mikäli näin tapahtuu, huomio todennäköisesti siirtyy entistä enemmän muiden ongelmamaiden kykyyn saattaa julkisen talouden tulot ja menot tasapainoon.

Velkakriisiin ei valitettavasti ole nopeaa ratkaisua. Kriisi alkaa helpottaa vasta, kun luottamus ainakin suurimpien ongelmamaiden velkakestävyyteen saadaan palautettua.

Teksti: Tapiola
Kuvat: Istock, Juha Salmela

--

Anna palautetta jutusta:
sijoitustalous@tapiola.fi